David Lemke: Batman on urhea! Tactic Publishing 2015. 17 s. Kuvitus: Ethen Beavers.
Kirjat, jotka tulevat helposti tuomituiksi huonoksi kirjallisuudeksi, ovat kiinnostavia. Itse asiassa koko tuomitsemisilmiö on mielenkiintoinen. Tietynlaiset stereotyyppisesti kosiskelevilta vaikuttavat aiheet herättävät helposti äideissä, opettajissa ja kirjastoihmisissä mielikuvan kirjan laaduttomuudesta. En minäkään ihan syytön tähän ole, vaikka tietysti tämän ilmiön tarkkaileminen tekee jo itsessään helpommaksi huomata omat ennakkoluulonsa, jolloin ne ennakkoluulot on helpompi kohdata ja lähteä haastamaan.
No niin. Nyt on siis ilmestynyt pahvisivuisia kuvakirjoja supersankareista. Miksi? Tarvitaanko tällaisia? Olen kyllä usein mielessäni tyrmännyt esimerkiksi pienimmille koululaisille suunnatut kirjat, jotka ovat K12-elokuvan oheistuotteita. Markkinoinnin kannalta ymmärrän niiden kirjojen tarkoituksen, mutta en pidä sitä tarkoitusta hyvänä. No entä sitten tällaiset K12-leffahahmoihin liittyvät pahvisivuiset kirjat, siis aivan kaikkein pienimpien kirjat?
Hyvin suurella todennäköisyydellä tällainen kirja olisi tuomionsa ansainnut. Mutta kuulkaa, Batman on urhea! onkin suorastaan liikuttava kirja! Se käyttää supersankarihahmoa ihan juuri sen pahvisivukirjaikäisen tasolla. Pimeä voi pelottaa, mutta Batman ei pelkää ollenkaan! Hirviöt ovat uhkaavia, mutta Batman ei pelkää! Supersankareita tarvitaan juuri tähän: omien pelkojen, voimattomuuden ja turvattomuuden tunteiden käsittelyyn. Fiktiivinen hahmo, jolta puuttuvat heikkoudet, voi toimia pelkojen keskellä voimaa tuovana ajatuksena. Ei paha.
Löytöretkellä Piilomaassa 