RSS-syöte

Kikka tervehtii

Posted on

Annika & Jessika Devert : Kikka tervehtii. Aurinko 2010. 31 s. Kuvitus : Jenny Karlssonimage

Kikka lähtee kävelylle kissansa kanssa. Ulkona voi tavata monenlaisia ihmisiä. Naapuritalon rouva kaivelee kukkamaataan. Maalari maalaa aitaa, turisti tutkii karttaa, teinit notkuvat koulun pihalla. Kikka tervehtii kaikkia tapaamiaan ihmisiä, mutta jokainen heistä tervehtii takaisin ihan eri tavalla kuin Kikka tai kukaan Kikan aiemmin tapaama ihminen. Onpa outoa. Milläköhän tavalla ihmisiä sitten oikein pitäisi tervehtiä?
image

image

Lopulta Kikka palaa kotiin. ”Hei kultaseni”, äiti tervehtii kotipihassa. Kikka menee sisälle ja kokeilee samaa isään. Ja kyllä, isä vastaa myös ”hei kultaseni”. Viimein löytyi kaksi ihmistä, joita voi tervehtiä samalla tavalla!

Kikka tervehtii on kivan arkinen ja vähäeleinen kirja, mutta pinnan alla on kuitenkin enemmän. Tekstiä on hyvin vähän, mutta asiaa ja tapahtumia ainakin tuplasti tekstimäärän verran. Tämä on sananmukaisesti kuvakirja, sillä suuri osa tapahtumista, esimerkiksi kissan seikkailut, tapahtuvat vain ja ainoastaan kuvissa. Myös tervehtimisproblematiikan pohdinta jää lähes kokonaan tekstin tasolla pois, mutta se on kuitenkin kirjaan sisäänrakennettuna. On sitten vain lukijasta ja katselijasta kiinni, minkä verran sitä ongelmaa lähtee itse tietoisesti miettimään ja käsittelemään, sillä mitään valmista vastausta ja opetusta ei ole kirjan tekstiin auki kirjoitettuna

Minusta on tosi hienoa, että tällä tavalla on lähdetty tekemään yksinkertaista kirjaa monimutkaisesta asiasta eli sosiaalisten sääntöjen ja toimintatapojen suhteellisuudesta ja tilannesidonnaisuudesta. Kun tekstiä on vähän ja kuvituksessa on paljon tapahtumia, perspektiivivinksahduksia ja pikkuisia, hauskoja yllätyksiä lapselle löydettäväksi, niin kirja sopii luettavaksi hyvin monenikäisille lapsille. Toisaalta se voisi toimia jo yksivuotiaankin kanssa, mutta toisaalta itse kirjan aiheen pohtiminen ja kuvissa olevien hassujen juttujen tutkiminen on varmasti hedelmällistä eskari-ikäisen ja miksei jopa vielä vanhemmankin lapsen kanssa. Kikka itse on kuitenkin jo sen verran isompi lapsi, että hän kuljeskelee yksin pitkin katuja ja puistoja mutta ei kuitenkaan liian iso hyppäämään isän syliin.

Samoilta tekijöiltä on suomennettu myös toinen kirja, Kikka lukee.
image

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: